Reilun kuukauden hiljaiselon jälkeen täällä taas, tänä aikana on ehtinyt sattumaan ja tapahtumaan vaikka mitä..
Ensinnäkin, ehkä suurin asia on se että blogin kirjoittelija ei ole enää työtön, vaan tällä hetkellä vakituisessa työpaikassa ja joulukuusta lähtien vielä koko aika työssä, tällä hetkellä puuttu täysistä tunneista 20h/kk.
Mutta siis joo, palasin vähän niinkuin vanhoille juurilleni eli aloitin työt postissa, tosin yrityspostissa joten olen periaatteessa töissä siis myyjänä Design kauppassa jonka yhteydessä on myöskin tämä yritysposti
Ja niinkuin mä silloin v. 2009 luulin että postin jutut oli mun osalta nyt tässä, mutta ei näköjään, onneksi meillä on tosi kiva työyhteisö ja tullaan kaikki hyvin toimeen toisiemme kanssa ja meillä on oikeesti kivaa, ei aina, mutta usein.
Kyllähän sitä tota postin työtä tehdessä muistuu että miksi se ei ole edelleenkään mun juttu ihan täysin, mutta kyllä tota työtä nyt tekee, kerta siitä palkkaakin maksetaan..
Jeps, joten aikaa ei tunnu olevan enään viikoilla yhtään ylimääräistä, rytmi on selvä, Aamulla ylös, koirat ulos, koirille ruokaa, itselle ruokaa, töihin, töistä, koirat ulos, itselle ruokaa, koirille ruokaa ja melkein nukkumaan jotta saa nukkua ne min.8 tunnin kauneusunet.
Harmillisesti myös ei enää ole voinut viettää Villen kanssa yhtäpaljon aikaa kuin ennen mutta ehkä tämä on sitten kivempi että voidaan joskus tehdäkkin jotain kun on vähän enemmän edes sitä rahaa nyt sitten.
Pojat on ottaneet mun työn ihan lungisti, nukkuvat kai lähinnä päivät, kilttejä poikia mulla!
Noh, tosiaan päivät täyttyy töistä ja vähäinen vapaa-aika siitä että yritän saada kämpän siivottua kerta viikkoon tai sitten ollaan Villen kanssa joko Haminassa tai täällä.
Reno kävi yrittämässä viimistä sertiä 15.9 Helsingin ryhmänäyttelyssä, eihän sitä tullut kun tuomari oli ensinnäkin ruotsista (pidän ruotsalaisia tuomareita aika tiukkoina) eikä tykännyt kookkaimmista urokista. Seuraavaksi ollaankin menossa Lahti KV:hen lokakuun lopussa ja Ronikin tekee paluun näyttelyihin kun ilmoitin senkin mukaan kisailemaan. Siinä onkin sitten meidän tämän vuoden näyttelyt kun päätin olla ilmoittamatta edes Renoa messariin kun tuomarit ei oikein ole sopivia ja sunnuntain tuomarista ei ole mitään tietoa niin en lähde viemään tota "ei stantardi kokoista" poikaa tuomarille mikä voi olla "koko natsi". Joten ensi vuonna sitten uudella innolla sen viimisen sertin metsästykseen, eiköhän se sieltä joskus tule.
Olen saanut aika monia takkitilauksia ja niitä tehnyt hitaasti mutta varmasti aina kun on tuntunut töiden ohella siltä että on aikaa ommella.
Syksy on vallannut suomen, tylsää, kylmää, märkää.. pojilla on alkanut takkikausi kun ulkona tuulee kylmästi. Kohta se on talvi. Ja ne pakkaset.
Voin vaan haikeudella muistella iki-ihanaa espanjan matkaani Patun ja Johannan luokse, onneksi on kuvia muistona ihanasta reissusta. Ensi kesänä uudestaan?
Niin ja onhan mulla jotain mitä odottaa loppuvuodesta, 30.11 lauantaina on Scooter kaapelitehtaalla, jonne ollaan menossa jollakin porukalla, vihdoin pääsen näkemään ja kokemaan tämän Saksalais pumpun livenä!! Can´t Wait!!!
Päivän biisi: Scooter - Lass Uns Tanzen
lauantai 28. syyskuuta 2013
perjantai 9. elokuuta 2013
Tervetuloa töihin! O.o
Jännä miten asiat voi muuttua hetkessä ihan päälaelleen, aloitan 20.8 työt Artebia nimisessä yrityksessä, joka myy Suomalaista Design tuotetta ja pitää myös asiamiespostia liikkeen yhteydessä. Heillä oli työkkärin sivuilla ilmoitus vapaasta myyjän/postityöntekijän paikasta ja ajattelin että tästä voisi tulla jotain kun minulla on kumminkin yli pari vuotta kokemusta posti työstä ja se kokemus osoittautui nyt tässä kultaakin kalliimmaksi, meinaan haastattelija sanoi jo heti haastattelun yhteydessä että "selvä homma, sä olet se toinen työntekijä, koska me tarvitaan ihminen kuka ymmärtää noista postin jutuista jotain"
Työ on melkein kokopäiväinen ja vakituinen (ensimmäinen vakkaripaikka mulle ikinä), tehdään toisen uuden työntekijän kanssa vuoroviikoin 8h / päivä ja vuoroviikoin 6h/ päivä. Varmasti kun alkaa postin kiireisin aika niin tehdään pelkkää 8h voisin ainakin kuvitella.... mutta juu vuoden ilman töitä olleena niin tämä tuntuu erityisen mukavalta! ja osaa taas arvostaa asioita enemmän!
Ja mikäs sen mukavampaa lähteä lomalle kun se että tietää takaisin tullessa että uusi työ odottaa.. voi vetää ihan totaalirentoutumisen päälle kun huomenna saa koirat hylättyä hoitoihin ja pääsee kentälle.
Ja oon niin innoissani koska huomenna näkee yhet ihanat!!
Myös se että pääsee hetkeksi nyt eroon koirapojista on ehdottoman tärkeää ja jopa mukavaa, niin jaksaa sitten taas uudella innolla, Reno on taantunut vähän pikkupojan tasolle ja alkanut tekemään pissoja sisälle ja onnistui myös tänä aamuna kakkaamaan poikapöksyihinsä kun juuri heräsin niin oli käynyt köntsän vääntämässä.... eipä tähän voi oikein mitään todeta...muutakun että tekee hyvää sekä koirille että mulle toi työkuvio ja tämä loma.
Tänään oon juossu ees taas asioita hoitamassa ja tilannut verokorttia ja ilmotellu juttuja sinne ja tänne, ja saanut myös kämpän siihen kuntoon että huomenna on kiva lähteä ja tulla sitten reilun viikon päästä takaisin.
Nyt vielä pakkailemaan ja sitten koirien kanssa vielä iltalenkille mitä ei hetkeen saa sitten tehdäkkään.
Työ on melkein kokopäiväinen ja vakituinen (ensimmäinen vakkaripaikka mulle ikinä), tehdään toisen uuden työntekijän kanssa vuoroviikoin 8h / päivä ja vuoroviikoin 6h/ päivä. Varmasti kun alkaa postin kiireisin aika niin tehdään pelkkää 8h voisin ainakin kuvitella.... mutta juu vuoden ilman töitä olleena niin tämä tuntuu erityisen mukavalta! ja osaa taas arvostaa asioita enemmän!
Ja mikäs sen mukavampaa lähteä lomalle kun se että tietää takaisin tullessa että uusi työ odottaa.. voi vetää ihan totaalirentoutumisen päälle kun huomenna saa koirat hylättyä hoitoihin ja pääsee kentälle.
Ja oon niin innoissani koska huomenna näkee yhet ihanat!!
Myös se että pääsee hetkeksi nyt eroon koirapojista on ehdottoman tärkeää ja jopa mukavaa, niin jaksaa sitten taas uudella innolla, Reno on taantunut vähän pikkupojan tasolle ja alkanut tekemään pissoja sisälle ja onnistui myös tänä aamuna kakkaamaan poikapöksyihinsä kun juuri heräsin niin oli käynyt köntsän vääntämässä.... eipä tähän voi oikein mitään todeta...muutakun että tekee hyvää sekä koirille että mulle toi työkuvio ja tämä loma.
Tänään oon juossu ees taas asioita hoitamassa ja tilannut verokorttia ja ilmotellu juttuja sinne ja tänne, ja saanut myös kämpän siihen kuntoon että huomenna on kiva lähteä ja tulla sitten reilun viikon päästä takaisin.
Nyt vielä pakkailemaan ja sitten koirien kanssa vielä iltalenkille mitä ei hetkeen saa sitten tehdäkkään.
torstai 1. elokuuta 2013
Henkinen romahtaminen part. 1
Joo-o.. ei tullut sitten tästä tytöstä teen myyjää eikä myöskään Lindströmille vaatehuoltajaa... ensimmäiseksi tuli tee jutusta kieltävä vastaus ja tunti siitä Lindströmiltä joten se riitti siihen että henkinen jaksaminen loppui siihen paikkaan ja vaan murenin pieniksi paloiksi.
Tuntui siltä että ei mua näköjään kukaan halua ottaa töihin vaikka kuinka saisin työkkäristä rahoja palkkausta varten.. Isäni sanoi kun puhuin hänen kanssa puhelimessa että nyt on vähän huono aika noin muutenkin työnhakuun kun kaikki kesätyöntekijät ovat vielä töissä ja eiköhän syksymmällä taas ala tulemaan enemmän paikkoja auki.. toivottavasti.. alkaa liiton päivät olemaan pikkuhiljaa siinä vaiheessa että pakko olisi löytää töitä mikä vähintään kestäisi sen 8 kuukautta jotta saa liitonpäivät taas nollattua.. tietty olisi aivan ihana jos löytyisikin vakituinen työpaikka.. mutta siihen ajatukseen olen aivan liian skeptinen, pätkätyötä pätkätyön perään..sitä se tulee olemaan...
Joten ei auttanut muu kun taas kasata itsensä ja laittaa hakemuksia menemään.. ja toivoa parasta.. katsotaan miten pitkälle toivo mua vie...
Olis enää reilu viikko espanjaan lähtöönkin, uujee, jotain pientä piristystä tähän kaikkeen synkkyyteen, tuun niin vaan rentoutumaan sen viikon ajan.. saa hyvällä omallatunnolla unohtaa hetkeksi koirat ja kaikki, koiristakin tulee enemmän kun tarpeeseen tämä pieni breikki niin jaksaa sitten taas enemmän R-poikienkin kanssa touhuta, jos oikein repäisisi ja alottaisi niiden kanssa jonkun kurssin.
Olin tiistaina Kirkkonummella tekemässä töitä brittebossa, vähän keräämässä kolehtia tulevaa matkaa varten ja viettämässä aikaa siskon, veljen ja muiden kanssa, oli kiva päivä!
Tänään olen menossa lääkäriin näyttämään toista jalkaani mikä kipeytyy jos olen päivän jaloillani tai teen pitkiä lenkkejä.. täytyy saada jalka kuntoon ennen tulevaa työtä jos se sattuukin olemaan seisomatyö.
Yleinen fiilis tällä hetkellä on vähän apea mutta silti toiveikas, kyllä se siitä!
Ja noh, pääsenpäs taas menemään hiusmalliksi Wellalle ihan just sinä päivänä kun haluan, heillä on ensi perjantaina syksyn mallihaku.
Tuntui siltä että ei mua näköjään kukaan halua ottaa töihin vaikka kuinka saisin työkkäristä rahoja palkkausta varten.. Isäni sanoi kun puhuin hänen kanssa puhelimessa että nyt on vähän huono aika noin muutenkin työnhakuun kun kaikki kesätyöntekijät ovat vielä töissä ja eiköhän syksymmällä taas ala tulemaan enemmän paikkoja auki.. toivottavasti.. alkaa liiton päivät olemaan pikkuhiljaa siinä vaiheessa että pakko olisi löytää töitä mikä vähintään kestäisi sen 8 kuukautta jotta saa liitonpäivät taas nollattua.. tietty olisi aivan ihana jos löytyisikin vakituinen työpaikka.. mutta siihen ajatukseen olen aivan liian skeptinen, pätkätyötä pätkätyön perään..sitä se tulee olemaan...
Joten ei auttanut muu kun taas kasata itsensä ja laittaa hakemuksia menemään.. ja toivoa parasta.. katsotaan miten pitkälle toivo mua vie...
Olis enää reilu viikko espanjaan lähtöönkin, uujee, jotain pientä piristystä tähän kaikkeen synkkyyteen, tuun niin vaan rentoutumaan sen viikon ajan.. saa hyvällä omallatunnolla unohtaa hetkeksi koirat ja kaikki, koiristakin tulee enemmän kun tarpeeseen tämä pieni breikki niin jaksaa sitten taas enemmän R-poikienkin kanssa touhuta, jos oikein repäisisi ja alottaisi niiden kanssa jonkun kurssin.
Olin tiistaina Kirkkonummella tekemässä töitä brittebossa, vähän keräämässä kolehtia tulevaa matkaa varten ja viettämässä aikaa siskon, veljen ja muiden kanssa, oli kiva päivä!
Tänään olen menossa lääkäriin näyttämään toista jalkaani mikä kipeytyy jos olen päivän jaloillani tai teen pitkiä lenkkejä.. täytyy saada jalka kuntoon ennen tulevaa työtä jos se sattuukin olemaan seisomatyö.
Yleinen fiilis tällä hetkellä on vähän apea mutta silti toiveikas, kyllä se siitä!
Ja noh, pääsenpäs taas menemään hiusmalliksi Wellalle ihan just sinä päivänä kun haluan, heillä on ensi perjantaina syksyn mallihaku.
perjantai 26. heinäkuuta 2013
Työhaastattelu
Olin eilen torstaina sitten työhaastattelussa The Ouncessa, minulle jäi haastattelusta todella hyvä mieli ja omistaja pariskunnasta todella hyvä kuva. Nyt vaan pitäisi odotella että mitä päättävät kun haastateltavia on muitakin kuin vaan minä tietenkin. Olisin ehkä maailman iloisin jos pääsisin tähän työpaikkaan ja voisin keskittyä opettelemaan tähän työhön kuuluvaa teetietoutta ja muita juttuja. Myös siitä olisin todella iloinen jos pääsisin tänne että he etsivät vakituista työntekijää joten pääsisin vihdoin tekemään rauhassa työtä ilman pelkoa siitä että kohta tämäkin työ taas loppuu, kun kaikki edelliset työpaikat ovat olleet määrä-aikaisia.
En oikein uskalla paljon unelmoida koska jos käykin niin että he etsivät siihen jo valmista teen myyjää mikä tietää teestä enemmän kuin minä ja en tule valituksi, niin pettymys on valtava, mutta ymmärrän jokatapauksessa sitten heidän valinnan että en vaan ollut tarpeeksi valmis tullakseni heille myyjäksi.
Ei olisi enää montaa viikkoa kun pääsen espanjaan lomailemaan hetkeksi ja siellä espanjassa onkin tapahtunut ihania asioita.. Johanna murunen on saanut oman maailmanmatkaajan sinne vihdoinkin ja näyttää siltä että nämä kaksi niin hyvin toisilleen sopivaa ihmistä palaavatkin yhteen, oltuaan 8 kuukautta erossa toisistaan ekaksi. En voi olla kuin liian onnellinen heidän puolestaan! Toivon paljon rakkautta espanjan suuntaan vilpittömästi!
Tällä hetkellä ei ole oikein mitään kirjoitettavaa koska elämässä ei oikein tapahdu mitään koska ei ole rahaa tehdä mitään kun kaikkeen tarvitsee sitä rahaa jos jotain haluaa tehdä...
Pitäkää tälle peukkuja jotta lähtisin Espanjaan ilo uutisten kera enkä surullisin mielin kun taas yksi työ meni sivu suun..
En oikein uskalla paljon unelmoida koska jos käykin niin että he etsivät siihen jo valmista teen myyjää mikä tietää teestä enemmän kuin minä ja en tule valituksi, niin pettymys on valtava, mutta ymmärrän jokatapauksessa sitten heidän valinnan että en vaan ollut tarpeeksi valmis tullakseni heille myyjäksi.
Ei olisi enää montaa viikkoa kun pääsen espanjaan lomailemaan hetkeksi ja siellä espanjassa onkin tapahtunut ihania asioita.. Johanna murunen on saanut oman maailmanmatkaajan sinne vihdoinkin ja näyttää siltä että nämä kaksi niin hyvin toisilleen sopivaa ihmistä palaavatkin yhteen, oltuaan 8 kuukautta erossa toisistaan ekaksi. En voi olla kuin liian onnellinen heidän puolestaan! Toivon paljon rakkautta espanjan suuntaan vilpittömästi!
Tällä hetkellä ei ole oikein mitään kirjoitettavaa koska elämässä ei oikein tapahdu mitään koska ei ole rahaa tehdä mitään kun kaikkeen tarvitsee sitä rahaa jos jotain haluaa tehdä...
Pitäkää tälle peukkuja jotta lähtisin Espanjaan ilo uutisten kera enkä surullisin mielin kun taas yksi työ meni sivu suun..
 |
| Rakas Roni |
 |
| Rakas Reno |
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
Renolle menestystä! ei vaan yhdesti vaan kahdesti!
Kävimme siis 30.6 Hämeenlinnan tuuloksen näyttelyssä josta saimme kuin saimmekin sen ensimmäisen Sertin hankittua Renolle, tuloksena siis ERI1, SA, PU1, SERT, VSP ihanan veteraani Iidan ollessa ROP. Vihdoin siis katkesi Renon vara-serti putki ja saimme sen kokonaisen sertin. Mökille takaisin päästyämme joimme lasilliset skumppaa menestyksen johdosta. Olimme mökillä vielä yhden yön jonka jälkeen lähdimme Villen kanssa takaisin Helsinkiin. Ville lähti tiistai päivällä kotiin ja minä jäin muutamaksi päiväksi myös kotiini, jossa en saanut kyllä tasan mitään aikaseksi.
Mökillä ollessamme Reno sai syödä vähän pedigreen koiranmakkaraa joka oli todella virhe arviointi minulta, koska maha on nyt taas huonona ja ripulilla... noh nyt otetaan sellainen mahan rauhoitus jakso ja reno saa paljo nestemäistäruokaa, riisin keitin vettä mihin on sekoitettu tehobactia ja vähän Spesificin tai Trovetin maharuokaa, maha on pakko saada rauhoittumaan.
Kävimme eilen Mikkelissä näyttelyssä, näyttely aamuna minun oli tarkoituksena herätä klo 6.30 ja hakea ystäväni Oili heiltä 7.40, noh, heräsin 7.40 joten paniikilla ylös, hampaat pesuun, hiukset harjaukseen, vaatteet päälle ja 10 minuutissa olin jo ulkona, emme onneksi myöhästyneet kehästä, Koska tuloksena Renolle ERI1,SA, PU, ja ROP!! en olisi voinut olla tyytyväisempi tästä hienosta ja niin rakkaasta harmaasta! Jäimme siis pitkäksi päiväksi mikkeliin odottelemaan ryhmäkehiä joka oli meidän osalta vaan läpijuoksu juttu, italiaanot menestyvät harvoin ryhmäkehässä missä on siis kaikki vinttikoiraryhmän rotunsaparhaat josta tuomari valitsee 4 hänen mielestä kauneinta ja sijoittaa paremmuusjärjestykseen.
Roni on kerran ollut ROP ja nyt Reno ensimmäisen kerran joten en ole kovin useasti päässyt isoon kehään joka olikin ihan kiva kokemus.
Renon seuraava näyttely onkin vasta 31.8 mäntyharjulla joten sitä pitää odotella vielä hetki. Tosin siinä välissä ehdin käydä moikkaamassa ihanaa ystävääni Johannaa espanjassa joten ei haittaa!
The Ouncen haastattelu lähenee ja olenkin opiskellut netistä erilaista tee tietoutta haluan olla hyvin valmistunut haastatteluun koska todella haluaisin tämän työn.
Kävin myös Lindströmillä haastattelussa , kyseessä siis vaatehuoltoon (pesuun) liittyvät työ. Olisipa ihanne tilanne jos saisi valita kumpaan menen töihin, ykkösvaihtoehtona olisi ehdottomasti The Ounce.
Elämme siis jännittäviä aikoja!
Mökillä ollessamme Reno sai syödä vähän pedigreen koiranmakkaraa joka oli todella virhe arviointi minulta, koska maha on nyt taas huonona ja ripulilla... noh nyt otetaan sellainen mahan rauhoitus jakso ja reno saa paljo nestemäistäruokaa, riisin keitin vettä mihin on sekoitettu tehobactia ja vähän Spesificin tai Trovetin maharuokaa, maha on pakko saada rauhoittumaan.
Kävimme eilen Mikkelissä näyttelyssä, näyttely aamuna minun oli tarkoituksena herätä klo 6.30 ja hakea ystäväni Oili heiltä 7.40, noh, heräsin 7.40 joten paniikilla ylös, hampaat pesuun, hiukset harjaukseen, vaatteet päälle ja 10 minuutissa olin jo ulkona, emme onneksi myöhästyneet kehästä, Koska tuloksena Renolle ERI1,SA, PU, ja ROP!! en olisi voinut olla tyytyväisempi tästä hienosta ja niin rakkaasta harmaasta! Jäimme siis pitkäksi päiväksi mikkeliin odottelemaan ryhmäkehiä joka oli meidän osalta vaan läpijuoksu juttu, italiaanot menestyvät harvoin ryhmäkehässä missä on siis kaikki vinttikoiraryhmän rotunsaparhaat josta tuomari valitsee 4 hänen mielestä kauneinta ja sijoittaa paremmuusjärjestykseen.
Roni on kerran ollut ROP ja nyt Reno ensimmäisen kerran joten en ole kovin useasti päässyt isoon kehään joka olikin ihan kiva kokemus.
Renon seuraava näyttely onkin vasta 31.8 mäntyharjulla joten sitä pitää odotella vielä hetki. Tosin siinä välissä ehdin käydä moikkaamassa ihanaa ystävääni Johannaa espanjassa joten ei haittaa!
The Ouncen haastattelu lähenee ja olenkin opiskellut netistä erilaista tee tietoutta haluan olla hyvin valmistunut haastatteluun koska todella haluaisin tämän työn.
Kävin myös Lindströmillä haastattelussa , kyseessä siis vaatehuoltoon (pesuun) liittyvät työ. Olisipa ihanne tilanne jos saisi valita kumpaan menen töihin, ykkösvaihtoehtona olisi ehdottomasti The Ounce.
Elämme siis jännittäviä aikoja!
torstai 27. kesäkuuta 2013
Kaikenlaista onkin tapahtunut
Siitä kun viimeksi kirjoitin onkin tapahtunut kaikenlaista, Reno on ollut eläinlääkärissä, minä olen saanut työtarjouksen ja juhannuskin on ollutta ja mennyttä, myös Rico poika nautti meidän seurasta reilun viikon verran tässä välissä.
Renolle tuli viime keskiviikkona akuutti tarve lääkärille kun jo hetken aikaa ripuloinut koira alkoi ripuloida ja oksentaa verta..pääsimme eläinlääkäriin Vesalaan Helsingin eläinlääkärikeskukseen jossa poika laitettiin heti nesteytykseen ja jäikin sitten päiväksi lääkäriin kun ripuloi vielä ison kasan veriripulia nesteytyksen jälkeen...sain hakea pienen harmaan kotiin alkuillasta jolloin poika oli vielä ihan pihalla mutta ei ollut enää ripuloinut eikä oksentanut. Parin seuraavan päivän aikana sitten jännitettiin että pysyyko annettu riisin keitinvesi sisällä ja kyllä se onneksi pysyi, Renolla oli aivan hirveä nälkä ja olisi voinutkin syödä itsensä helposti uudestaan kipeäksi, nyt kun tapahtuneesta on kulunut pari viikkoa niin poika on jo kunnossa ja saanut painoakin takaisin mikä tietty tippui tuon episodin aikana. Käytiin 3 päivänä peräkkäin vielä ottamassa antibiootti piikkejä niskaan jotta saatiin lääkityshoito loppuunasti hoidettua.
Rico italiaanopoika tuli mulle hoitoon reiluksi viikoksi kun muu perhe lomaili Floridassa, pikku Rico meni aivan pähkinöiksi päästessään Ronin ja Renon luokse.
Heti seuraavana päivänä perjantaina matkasimmekin koko konkkaronkka Haminaan juhannuksen viettoon.
Juhannus meni hyvin vietimme sen suurilta osin ystäviemme luona kellä on kaksi italiaano poikaa myös (harmaa ja ruskea) joten koiran nenien määrä oli juhannuksena 5 nenää. Kaikilla oli mukavaa ja Ronikin oli päässyt yli Dumbon (leikattu uros) ihanuudesta ja oli rento oma itsensä.
Maanantaina lähdettiinkin sitten takaisin oltuamme reilun viikon verran Villen nurkissa, bussi matka meni yllättävän mukavasti eikä hermotkaan revenneet kun 3 koiran kanssa matkusti bussilla.
Seuraavaksi lähdemmekin tulevana viikonloppuna hämeenlinnaan mökille ja sunnuntaina on näyttely Renon kanssa tiedossa saas nähdä kuinka käy kun 10 koiraa on ilmoitettu.
Renolle tuli viime keskiviikkona akuutti tarve lääkärille kun jo hetken aikaa ripuloinut koira alkoi ripuloida ja oksentaa verta..pääsimme eläinlääkäriin Vesalaan Helsingin eläinlääkärikeskukseen jossa poika laitettiin heti nesteytykseen ja jäikin sitten päiväksi lääkäriin kun ripuloi vielä ison kasan veriripulia nesteytyksen jälkeen...sain hakea pienen harmaan kotiin alkuillasta jolloin poika oli vielä ihan pihalla mutta ei ollut enää ripuloinut eikä oksentanut. Parin seuraavan päivän aikana sitten jännitettiin että pysyyko annettu riisin keitinvesi sisällä ja kyllä se onneksi pysyi, Renolla oli aivan hirveä nälkä ja olisi voinutkin syödä itsensä helposti uudestaan kipeäksi, nyt kun tapahtuneesta on kulunut pari viikkoa niin poika on jo kunnossa ja saanut painoakin takaisin mikä tietty tippui tuon episodin aikana. Käytiin 3 päivänä peräkkäin vielä ottamassa antibiootti piikkejä niskaan jotta saatiin lääkityshoito loppuunasti hoidettua.
Rico italiaanopoika tuli mulle hoitoon reiluksi viikoksi kun muu perhe lomaili Floridassa, pikku Rico meni aivan pähkinöiksi päästessään Ronin ja Renon luokse.
Heti seuraavana päivänä perjantaina matkasimmekin koko konkkaronkka Haminaan juhannuksen viettoon.
Juhannus meni hyvin vietimme sen suurilta osin ystäviemme luona kellä on kaksi italiaano poikaa myös (harmaa ja ruskea) joten koiran nenien määrä oli juhannuksena 5 nenää. Kaikilla oli mukavaa ja Ronikin oli päässyt yli Dumbon (leikattu uros) ihanuudesta ja oli rento oma itsensä.
Maanantaina lähdettiinkin sitten takaisin oltuamme reilun viikon verran Villen nurkissa, bussi matka meni yllättävän mukavasti eikä hermotkaan revenneet kun 3 koiran kanssa matkusti bussilla.
Seuraavaksi lähdemmekin tulevana viikonloppuna hämeenlinnaan mökille ja sunnuntaina on näyttely Renon kanssa tiedossa saas nähdä kuinka käy kun 10 koiraa on ilmoitettu.
 |
| Dumbo |
 |
| Rico |
 |
| Roni |
 |
| Reno |
 |
| Tiikeri |
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Sairastumisia ja epäonnistumisia ja vahinkoja
Jep, se kuuluisa kesäkuun karkkilakko, meni sitten mönkään, no ei muutakun kohti uusia lakkoja seuraavaksi, Tai sitä odotellessa että karkit aiheuttaisi joskus sappikipuja niin sen jälkeen ei tulisi syötyä niitäkään sitten.
Reno on sairastanut viime viikolla.. sai pahan suolistotulehduksen ja oksensi ja ulosti verta jolloin lähdettiin heti eläinlääkäriin, oli ollut vatsa löysällä jo muutamia päiviä ennen veri episodia, raukka parka. Jäi keskiviikkona Helsingin eläinsairaalaan vesalaan nestehoitoon päiväksi ja hain pojan kotiin vasta alkuillasta. Nyt Reno voi hyvin, tosin menetettyään n.400g painostaan niin on nyt hoikassa kunnossa, mutta eiköhän ne menetetyt grammatkin saada takaisin.
Torstaina tuli Rico hoitoon mulle reiluksi viikoksi, ja voi sitä ilon määrää tuossa pienessä tirppanassa, meni taatusti miljoonaksi pienenksi pähkinäksi kun tajusi minne ollaan menossa. Jopa silloin vielä nuutunut Reno jaksoi leikkiä Ricon kanssa hammaspainia joka oli minulle paras merkki että paraneminen on lähtenyt käyntiin.
Perjantaina matkustimme haminaan kaverin kyydillä koko konkkaronkka ja täällä tullaan nyt sitten viettämään aikaa reilun viikonverran eli juhannuksen jälkeen maanantaina sulloudutaan koko porukka bussiin ja palataan takaisin kotiin kaupunkiin. Voi hermoparat jo tässävaiheessa kun 3 koiran kanssa bussilla pitää matkata.
Maalla on muuten ollut ihan mukavaa mutta en tykkää yhtään kahdesta asiasta täällä mitä kaupungissa on huomattavasti vähemmän.... A. Punkkeja ja B. Hyttysiä Punkkeja on oikeasti aina maalla ollessa koirissa vilistänyt ties missä ja myös itsestäni olen bongaillut muutamia kipittelijöitä...
ja hyttyisä on ihan jokapuolella ja käy sääliksi Renoa kun saa hurjia paukamia hyttyisistä..
Meidän kotkan näyttely jäi luonnollisesti Renon kanssa väliin nyt viime lauantaina, harmittaa, mutta tietty koiran terveys menee näyttelyiden edelle aina. Päätin myös kun tuusulan näyttelyyn oli tullut tuomarin muutos ja sieltä saa ilmoittautumisrahat takaisin niin jätämme sen myös väliin ja menemme sunnuntaina Hämeenlinnaan jos vaan saadaan renolle tässä parin viikon sisään menetettyjä grammoja takaisin ja ei tule mitään takapakkeja suoliston kanssa.
Olimme jo kaverini vaimon kanssa puhuneet että lauantaina mennään katsomaan Pelle Miljoona tervasaareen ja lähdimmekin minä, Ville, ja Oili pyörillä kohti tapahtumaa, alkuperäinen suunnitelma oli että ollaan selvinpäin jne, mutta pieleenhän sekin meni. Joten tämän vuoden "velvollisuus" siis hoidettu, ei tuu varmaan toista kertaa tänä vuonna otettua.
Ja rahattomana ihmisenä oon nyt sitten velkaa yhden koiran sadetakin, sopii oikein hyvin tähän kuvioon!
Kuvia vielä R-pojista
Reno on sairastanut viime viikolla.. sai pahan suolistotulehduksen ja oksensi ja ulosti verta jolloin lähdettiin heti eläinlääkäriin, oli ollut vatsa löysällä jo muutamia päiviä ennen veri episodia, raukka parka. Jäi keskiviikkona Helsingin eläinsairaalaan vesalaan nestehoitoon päiväksi ja hain pojan kotiin vasta alkuillasta. Nyt Reno voi hyvin, tosin menetettyään n.400g painostaan niin on nyt hoikassa kunnossa, mutta eiköhän ne menetetyt grammatkin saada takaisin.
Torstaina tuli Rico hoitoon mulle reiluksi viikoksi, ja voi sitä ilon määrää tuossa pienessä tirppanassa, meni taatusti miljoonaksi pienenksi pähkinäksi kun tajusi minne ollaan menossa. Jopa silloin vielä nuutunut Reno jaksoi leikkiä Ricon kanssa hammaspainia joka oli minulle paras merkki että paraneminen on lähtenyt käyntiin.
Perjantaina matkustimme haminaan kaverin kyydillä koko konkkaronkka ja täällä tullaan nyt sitten viettämään aikaa reilun viikonverran eli juhannuksen jälkeen maanantaina sulloudutaan koko porukka bussiin ja palataan takaisin kotiin kaupunkiin. Voi hermoparat jo tässävaiheessa kun 3 koiran kanssa bussilla pitää matkata.
Maalla on muuten ollut ihan mukavaa mutta en tykkää yhtään kahdesta asiasta täällä mitä kaupungissa on huomattavasti vähemmän.... A. Punkkeja ja B. Hyttysiä Punkkeja on oikeasti aina maalla ollessa koirissa vilistänyt ties missä ja myös itsestäni olen bongaillut muutamia kipittelijöitä...
ja hyttyisä on ihan jokapuolella ja käy sääliksi Renoa kun saa hurjia paukamia hyttyisistä..
Meidän kotkan näyttely jäi luonnollisesti Renon kanssa väliin nyt viime lauantaina, harmittaa, mutta tietty koiran terveys menee näyttelyiden edelle aina. Päätin myös kun tuusulan näyttelyyn oli tullut tuomarin muutos ja sieltä saa ilmoittautumisrahat takaisin niin jätämme sen myös väliin ja menemme sunnuntaina Hämeenlinnaan jos vaan saadaan renolle tässä parin viikon sisään menetettyjä grammoja takaisin ja ei tule mitään takapakkeja suoliston kanssa.
Olimme jo kaverini vaimon kanssa puhuneet että lauantaina mennään katsomaan Pelle Miljoona tervasaareen ja lähdimmekin minä, Ville, ja Oili pyörillä kohti tapahtumaa, alkuperäinen suunnitelma oli että ollaan selvinpäin jne, mutta pieleenhän sekin meni. Joten tämän vuoden "velvollisuus" siis hoidettu, ei tuu varmaan toista kertaa tänä vuonna otettua.
Ja rahattomana ihmisenä oon nyt sitten velkaa yhden koiran sadetakin, sopii oikein hyvin tähän kuvioon!
Kuvia vielä R-pojista
 |
| Kesäpoju Rico |
 |
| Kaverukset |
 |
| Ronilla oli tärkeää tekemistä |
 |
| Renon speciaali. Silmäpesu! |
 |
| <3 |
 |
| Mörssäritassu ja pikkutassu |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)